Kaunis, hyvin hoidettu ja monipuolinen, virikkeellinen asuin- ja työympäristö vastaa siihen sijoitettua rahaa. Ihmisten hyvinvointi, mielialan virkistyminen, stressin laukeaminen tiedetään olevan vihreän ympäristön kiistämättömiä seurauksia. Hyvä ympäristö on niin kunnan kuin yrityksen imagotekijä. Jatkossa yhä enemmän ympäristö ohjaa niin yritysten kuin ihmisten asettautumista.
Tähän artikkeliin on poimittu muutamia erilaisia projekteja, joissa tavoitteena on ilkivallan ehkäisy ja vähentäminen ja joissa todetaan, mikä merkitys hyvällä ympäristöllä on ilkivallan ehkäisyssä.
Tätä kirjoittaessani yleistä keskustelua ja tiedonvälitystä kuormittavat lama-asiat. Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka syvä lamasta tulee ja kuinka kauan lama kestää. Synkimmät arviot puhuvat pitkästä lamasta, jotkut näkevät jo merkkejä laman pohjasta. Se opetus tässä lamassa on, että emme elä omien markkinoidemme varassa. Yhteiskunnan pyörät pyörivät, kun maailmantalous vetää.
Viheralalla toimivista yrityksistä vaikutukset koskevat eniten maahantuojia ja vientikauppaa harjoittavia yrityksiä. Onhan meidänkin alalla merkittäviä toimijoita, joiden liikevaihdosta 70–80 prosenttia muodostuu viennistä. Viheralan yrityksissä laman vaikutukset eivät välttämättä iske heti alkuvuodesta, koska syksyllä aloitetut työmaat tehdään loppuun. Viherrakennusyrityksistä vaikein tilanne on niillä, joiden asiakaspohja on ollut kapea ja pääosa töistä on tullut rakennusliikkeiltä
Puutarhakauppaan laman ei uskota juuri vaikuttavan.
Kuntien paineet kasvavat, kun verokertymät vähenevät ja investointeja joudutaan tekemään velkarahalla. Yhteiskunta tukee yksityisten ihmisten ostovoimaa verohelpotuksin ja esimerkiksi kotitalousvähennyksellä. Rakennusalaa tuetaan korjausrakentamista tukemalla ja aikaistamalla suuria infrahankkeita.
Edellisestä 1990-luvun lamasta on opittu, että omat yhteiskunnan ja kuntien tukitoimet ovat oleellinen osa taisteltaessa massatyöttömyyttä vastaan. Olemme vaikeuksissa, jos ihmiset lakkaisivat kuluttamasta epävarmuudesta johtuen ja massatyöttömyyden takia.
Rakennusala korjausrakentamisen varassa
Rakennusalalla suhdannenäkymät ovat synkät. Kovan rahan rakentaminen on vuonna 2009 lähes pysähdyksissä. Ainoastaan K ja S –kauppaketjut rakentavat lähes entiseen tapaan. Vuokratalorakentamista yritetään pitää yllä yhteiskunnan tuella.
Yhteiskunta tukee nyt myös korjausrakentamista. Investoinneille on saatavissa yhteiskunnan tukea. Todennäköisesti samassa yhteydessä korjataan myös ympäristöjä.
Seppo Närhi
Viheralan kasvu tulee jatkossa yksityissektorilta
Viheralan liikevaihdon nopein kasvu tulee jatkossa erityisesti yksityissektorilta, lähinnä yksityispihoista. Ihmisten kulutustottumukset ja erityisesti arvomaailma ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Aiemmin pihaa rakennettiin vähitellen sitä mukaa kuin oli varaa. Nyt piha halutaan kerralla kuntoon, vaikka velkarahalla.
Viheralalla on paljon tiedotettavaa piharakentamisen kustannusrakenteesta. Keskimäärin ihmiset ovat kahden kuluttajakyselyn mukaan valmiita laittamaan pihan rakentamiseen saman verran kuin hyvä pihasuunnitelma maksaa. Pihan rakentamiseen tulisi varata 8¬–12 prosenttia talon arvosta – siis kymmeniä tuhansia euroja
Laman jälkeen odotettavissa kova kasvu
Laman jälkeen kova kasvu
Viime vuoden puolella juuri taloustaantuma ja -lamapuheiden alla tehtiin muutama tutkimus, joiden avulla voi arvioida viheralan kehitystä jatkossa. Tutkimuksista käy selkeästi ilmi, että jatkossa yksityisten ihmisten käyttämä rahamäärä pihaan kasvaa nopeasti. Ihmiset tietävät, että pihaan tehty sijoitetut rahat ovat kannattava investointi – että hyvätasoinen piha nostaa kiinteistön arvoa. Ihmiset osaavat arvottaa erilaisten tuotteiden merkityksen. Luonnonkivi koetaan selkeästi arvokkaammaksi kuin betonikivi, joka sekin koetaan kiinteistön arvoa kohottavaksi tuotteeksi.
Intelligence Factory Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta ihmisestä pitää pihaa ja sen viihtyisyyttä erittäin tärkeänä, 31 prosenttia melko tärkeänä. 57 prosenttia tämän tutkimuksen vastaajista käyttää pihalla oleskeluun aikaa 10 tuntia tai enemmän viikossa. Pääosa vastaajista käyttää pihan käyttöajasta oleiluun, seuraavaksi eniten hoidetaan puutarhaa, kolmanneksi tärkein on grillaus. Samaisen tutkimuksen mukaan vastaajista 24,5 prosenttia ilmoitti, että puutarhan sisustaminen on jopa harrastus, 58,7 prosenttia totesi, että seuraa trendejä jossain määrin ja innostuu silloin tällöin sisustamaan puutarhaa.
Ympäristörakentamisen kehittämistutkimuksessa yksittäisiä lukuja katsoessa voi sanoa, että tulokset ovat hyvin yksiselitteiset. Viheralan ammattilaisista 94 prosenttia arvioi, että viherrakentaminen kasvaa seuraavan kahden vuoden aikana, 28 prosentin mielestä jopa merkittävästi. Luonnonkiven käytön uskoi 94 prosenttia kasvavan, betonikivituotteiden käytön lisääntymiseen uskoin 91 prosenttia vastaajista.
Piharakentamisen kehittämistutkimuksessa yksityisistä omakotitalon omistavista ihmisistä 67 prosenttia on aikeissa kunnostaa tai rakentaa pihaansa seuraavan kahden vuoden aikana. Suunnitteluapua aikoo käyttää enemmän tai vähemmän 31 prosenttia. Rakennusapua aikoo käyttää 36 prosenttia vastaajista.
Tyypillisimpiä asioita, joihin ulkopuolista rakennusapua tarvitaan ovat pohjatyöt ja maanrakennustyöt, kiveystyöt, kasvualustatyöt ja istutukset, valaistus ja puutyöt.
Pääasiallisimpia syitä ulkopuoliseen rakennusapuun ovat: tarvitaan koneita, ei ole osaamista, ajan säästö, saa kerralla laadukkaan työnjäljen.
Pihanhoitopalvelujen käyttö on vielä Suomessa yksityispihoissa vähäistä. On kuitenkin todennäköistä, että hoitopalvelut tulevat lisääntymään lähivuosina, kun markkinat kehittyvät. Nyt pihan hoitopalveluja on jo saatavissa jossakin määrin yhdistettynä muihin kodinhoitopalveluihin, esimerkiksi nurmikonleikkuu, kasvien hoito ja leikkaus.
Pihaan ollaan hankkimassa monipuolisesti tuotteita. Eniten ollaan hankkimassa kasvillisuutta, betonikivituotteita, puutuotteita, valaistusta, luonnonkivituotteita, murskeita ja vesiaiheita.
Kustannustietous metsässä
Yksityisten ihmisten valmius maksaa pihasuunnitelmasta ja pihan rakentamisesta ei ole realistinen. Piharakentamisen kehittämistutkimuksessa 69 prosenttia ihmisistä pitää kohtuullisena pihasuunnitelman hintana alle 500 euroa. 29 prosenttia vastaajista on valmiita maksamaan pihasuunnitelmasta 500 – 1000 euroa. Keskiarvoksi muodostui 616 euroa. Samaan aikaan tehdyssä toisessa Intelligence Factoryn kuluttajatutkimuksessa ihmisten valmius maksaa pihasuunnitelmasta oli keskimäärin 498 euroa.
Pihan rakentamisesta 35 prosenttia vastaajista on valmis maksamaan pihan rakentamisesta tuotteineen 2001–5000 euroa. 35 prosenttia on valmis maksamaan alle 1000 euroa. Keskiarvoksi saatiin 3 593 euroa. Intelligence Factoryn tutkimuksen mukaan keskimäärin ihmiset olivat sijoittaneet pihaansa 3 226 euroa.
Prosenttiluvut ovat kuitenkin hämääviä. Jos luvut muutetaan kuvaamaan koko omakotikantaa, markkina-arvon todellisuus hahmottuu. Suomessa on noin 1 miljoona omakotitaloa. Kun pihan suunnittelupalvelu muutetaan koko asuntokantaan, saadaan pihasuunnittelun arvoksi 500 euroa / 30 % omakotitalokannasta yhteensä 150 000 000 euroa. Jos tämäkin toteutuu vaikka kolmessa vuodessa, vuositasolla pihasuunnittelun arvo olisi 50 miljoonaa euroa. Aika monta 1000 euron suunnitelmaa! Tällä hetkellä kysyntää on jo varmastikin enemmän kuin mitä tarjonta pystyy kattamaan.
Vastaavasti voidaan laskea piharakentamisen arvo. Jos ihmiset laittavat keskimäärin 3 300 euroa pihaan, pihaan investoivien määrä on 67 prosenttia omakotitalokannasta, saadaan investointisummaksi 2,2 miljardia euroa. Jos tämä jaetaan kahdelle vuodelle, summa on 1,1 miljardia euroa.
Pitää muistaa, että luku kertoo kaiken investoinnin arvon. Pihaan itse hankitut tuotteet, vähäiset ostetut konetyöt, pienetkin ulkopuolelta hankitut kiveysurakat aina isoihin, jopa satojen tuhansien pihaurakoihin.
Luvuista näkee, että omakotipihan omistajat pyörittävät kokonaisuutena jo merkittäviä rahasummia. On aivan selvää, että ammattilaisten käyttö lisääntyy pihaan liittyvissä työtehtävissä. Tästä seuraa vääjäämättömästi yhteenveto: alalle tarvitaan merkittävä määrä uusia yrittäjiä.
Minun näkemykseni on –peilaten meitä edellä oleviin maihin – että hyvä markkinatilanne tulee olemaan pienillä, hyvään palveluun ja korkeaan ammattitaitoon perustuvilla yrityksillä, joilla on valmius tarjota myös kokonaispalvelua. Tarvittaessa suunnittelupalvelu, kokonaisvaltainen rakentamispalvelu sekä hoitopalvelu.
Näissä yksityisasiakkaille suuntautuvissa yrityksissä tulee satsata palveluajatteluun. Työ tehdään ihmisten intiimissä, yksityisessä ympäristössä. Asiakkaita on monenlaisia ja eteen tulee monenlaisia tilanteita. Pitää olla valmiutta olla myös tarvittaessa vaikka terapeutti, ihmistä on jaksettava kuunnella ja aistia erilaiset tarpeet.
Lisäksi on muistettava, että yksityinen ihminen päättää, mitä hän omaan pihaansa hankkii. Hän päättää, noudattaako suunnitelmaa, tehdäänkö siihen muutoksia. Muutostöihin on oltava henkisesti valmis.
Hinta tärkeä, mutta ei ainoa peruste
Intelligence Factoryn tutkimuksessa kysyttiin, mitkä tekijät vaikuttavat viheralan palvelujen ostopäätöksiin. Suurin painoarvo oli hinnalla (4,33), sitten arvioitavissa oleva laatu (4,22), palveluja tarjoavan yrityksen maine (3,98), palvelun nopeus (3,97), toisen henkilön suositukset ja kokemukset (3,86), yrityksen sijainti (3,46), yrityksen referenssit (3,38) ja yrityksen nettisivut (3,12).
Lisäksi kysyttiin, millaisissa töissä herkimmin käytetään viheralan ammattilaisten palveluja. Eniten käytetään neuvontaan (49,5 %), vihersuunnittelupalveluissa (29,2 %), viherrakennuspalveluissa (16,7 %) ja hoitotöissä (4,7 %).
Vastaavat luvut olivat Piharakentamisen kehittämistutkimuksessa suunnittelupalvelujen käyttö 31 prosenttia, rakennuspalvelujen käyttö 36 prosenttia ja hoitopalvelujen käyttö 1 prosentti.
Seppo Närhi
Kirjoittaja on Viherympäristö-lehden päätoimittaja Viheraluerakentajat ry:n toiminnanjohtaja.
Mistä ihmiset haluavat tiedon hakea
Ihmiset saavat pihaan liittyvistä asioista tiedon hyvin monista eri lähteistä.
Lähteet ovat Pihanrakentamisen kehittämistutkimuksen mukaan:
- piha- ja puutarhalehdistä 53,1
- ystäviltä ja tuttavilta 49,1
- rautakaupasta ja puutarhamyymälöistä 37,7
- radiosta ja televisiosta 32,6
- internetistä, yritysten kotisivuilta 31,8 %
- aihetta käsittelevistä yleisaikakauslehdistä 27,3
- internetistä keskustelupalstoilta 10,1
- piharakennuspalvelujen tarjoajilta 6,1
- suunnitteluaplvelujen tarjoajilta 5,8
- kivi- ja betonituotteiden valmistajilta 5,6
- muuta kautta 7,4
Mieluisin tiedonsaantikanava piharakentamiseen liittyen
- internet, yritysten kotisivut 20,4
- piha- ja puutarhalehdet 16,6
- ystävät, tuttavat 16,1
- rautakauppa, puutarhamyymälä 15,6
- radiot, televisio 7,7
- aihetta käsittelevät yleisaikakauslehdet 6,4
- pihanrakennuspalvelujen tarjoajat 5,6
- suunnittelupalvelujen tarjoajat 5,4
- internetin keskustelupalstat 1,3
- kivi- ja betonituotteiden valmistajat 1,3
- muualta internetistä 0,3
- muuta kautta 3,3
Millaista tietoa tarvitaan. Eniten kaivataan neuvontaa, ideoita ja erilaisia ehdotuksia, kuten pihan hoitoa helpottavat ratkaisut. Myös erilaisia hoito-ohjeita ja suunnitteluvinkkejä toivotaan.
Ihminen mieltää pihaan liittyvät palvelut ja tuotteet kalliiksi
Satsattava tiedottamiseen eri tapahtumissa, realistisen tiedon välittämiseen internetissä. Tietoa siitä, mitä hyötyjä kertyy ammattilaisten käytöstä. Päättäjä tarvitsee perusteluja ja esimerkkejä vaihtoehdoista. Vaihtoehdot auttavat ymmärtämään, mitä mikin maksaa ja miksi.
Asioiden yksinkertaistaminen.
Pihasuunnitelman hinta
Asiakas päättää, millaista apua hän tarvitsee. Kun tieto kasvaa, usein myös tuska kasvaa.
Perusteltuna asiakas voi tarvita aikomaansa tarkemmat suunnitelmat ja olla valmis siitä maksamaan. Suunnitelman pilkkominen osiin helpottaa asiakasta hahmottamaan suunnittelun kokonaisuuden.
Rakentamispalvelujen tarjonta
Asiakas tarvitsee eniten pihaan liittyviä osapalveluja, kuten konetöitä ja kivirakentamista.
Tarjotaan asiakkaalle osapalveluja. Hinnoitellaan osapalvelut erikseen. Informoidaan, mitä taloudellista hyötyä kokonaispalvelusta saavutetaan. Kaikki yhdellä kertaa valmiiksi, nopea valmistuminen, hyvä laatu jne.
Rakennetaan omasta palvelusta esitteitä, tiedotteita, referenssejä ja esimerkkejä toteutuneista kohteista kotisivuille, neuvontaa kotisivuille. Esillä olo paikallisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa.
Lähiliikuntapaikat ja –reitit ihmisille tärkeitä
Ulkoliikuntavälineitten menekki kasvussa
Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen on tämän päivän Suomessa yksi keskeinen painopiste. Tämä on hyvin perusteltua, koska ihmiset käyttävät niitä paljon ja he myös haluavat, että niitä kehitetään. Toisaalta tiedetään, että nuorten kunto on rapistunut. Tarve lähiliikuntapaikkojen kehittämiselle eri ikäryhmiä houkutteleviksi on suuri.
Monissa maissa puistoissa ulkoliikuntavälineitten käyttö on yleistynyt huomattavasti viime vuosina. Tämä kuva on Torremolinoksen kaupungista, Etelä-Espanjassa Patteripuistosta. Kuva Seppo Närhi.
Suomen Ladun vuonna 2008 teettämässä tutkimuksessa käy ilmi, että eniten ihmiset käyttävät liikuntapaikoista lähiulkoilureittejä ja –polkuja sekä asfalttipäällysteisiä kävelyteitä. Kysymyksessä, mitä liikuntapaikkoja tulisi kehittää, ylivoimaisesti eniten mainintoja sai lähiulkoilureitit ja -polut.
Hyvä kysymys on, tukeeko nykyinen liikuntapaikkarakentaminen massojen liikkumista? Houkuttelevatko nykyiset liikuntapaikat liian vähän liikkuvia puoleensa? Onko liikuntapaikoilla sellaisia toimintoja ja harrastusmahdollisuuksia, jotka vetävät kaikkia ikäryhmiä puoleensa.
Lihominen ja ikääntyminen
Suomessa on kaksi kehityssuuntaa, jotka vaikuttavat ratkaisevasti lähivuosien lähiliikunta-alueitten suunnitteluun ja rakentamiseen. Eri ikäryhmien paino-ongelmat ovat lisääntyneet. Armeijan keskeyttäneiden määrä on kasvanut – joka viides keskeyttää ¬– ja yksi keskeisiä syitä on heikko kunto ja paino-ongelmat.
Toinen yhteiskunnallinen suuri muutos on väestön ikäjakaumassa, eläkeläisten suhteellinen osuus väestössä kasvaa nopeasti.
Nämä molemmat kehityssuunnat ovat merkittäviä syitä kiinnittää huomiota lähiliikuntapaikkojen suunnitteluun. Liikuntapaikkojen tulee tarjota kuntoiluvaihtoehtoja eri ikäryhmille. Samalla liikuntapaikkojen tulee olla sellaisia, että niitä vähän käyttävät saataisiin liikunnan pariin. Haasteet eivät ole vähäisiä.
Yksi erinomainen esimerkki marginaaliryhmistä on skeittailu. Voisi väittää, että intohimoisesti skeittailua harrastavilla nuorilla ei voi olla huono kunto. Monipuoliset, hyvin suunnitellut skeittiradat vetävät nuoria puoleensa – ja liikuntaa tulee harrastuksessa huomaamatta.
On erittäin hienoa, että valtio ja monet yritykset tukevat kuntoharjoittelua. Nuori Suomi ry on tehnyt pitkäjänteisesti työtä lähiliikuntapaikkojen eteen. Työ on kantanut myös hedelmää ympäri maata. Tietoa toteutuneista projekteista ja muuta tukimateriaalia aiheesta löytyy netissä osoitteessa www.lahiliikuntapaikat.fi
Liikuntapaikkavälineitten myynti lisääntymässä
Soittokierros lähiliikuntavälineitä valmistaville ja myyville yrityksille vahvisti käsitystä, että markkina-alue on suhteellisen vahvassa kasvussa Suomessa. Huolimatta talouden uhkakuvista alkuvuonna ulkoliikuntavälineiden myynti näyttää varsin hyvältä.
Lähiliikuntapaikkoja rakentavat pääosin julkisyhteisöt. Kunnissa liikuntapaikkojen rakentaminen perustuu pitkäjänteisyyteen, radikaaleja suunnan muutoksia ei tehdä kovin nopeasti. Verokertymän vähentymistä korvataan monissa kunnissa lainarahalla. Näillä näkymin tälle vuodelle suunnitellut lähiliikuntapaikkainvestoinnit toteutunevat pääosin.
Tuotekehittely voimakasta
Ulkoliikuntapaikkavälineitä on toki valmistettu vuosikymmeniä, mutta Suomessa valikoima on ollut suhteellisen kapea. Jokainen muistanee lenkkipolun varrelta käsinpunnerrustelineen, vaakapuun ja leuanvetotelineen. Ulkomailla tuotteisto on ollut monipuolisempi – mutta aivan viime vuosina tuotteisto on nopeasti alkanut monipuolistua myös Suomessa.
Tuotekehittelyä tehdään sekä suomalaisissa että ulkomaisissa yrityksissä. Markkinat ovat selkeässä kasvussa. Tarpeet ihmisten monipuolisen liikunnan edistämiselle ovat kiistattomat.
Lappset Group Oy on tehnyt vuosien ajan kehitystyötä liikuntapaikkojen kehittämiseksi. Yritys puhuu eri ikäryhmien kohtaamispaikoista. Yritys valmistaa monipuolisesti tuotteita liikuntaympäristöihin, mm juoksuratoja, pelikenttiä sekä yksittäisiä välineitä.
– Viime vuosina olemme lähteneet kehittämään tuotteita ikääntyville ihmisille, seniorikansalaisille, ns. 65+ -tuotteita. Ne poikkeavat kuntosalituotteista jonkin verran, tuotteilla edistetään mm tasapainoa, hienomotoriikkaa ja sorminäppäryyttä. Tavoitteena on, että seniori selviää arkiaskareista, varatoimitusjohtaja Tero Ylinenpää toteaa.
– Olemme havainneet, että ikääntyville ihmisille suunniteltujen tuotteiden menekki on kasvussa. Mutta olemme myös todenneet, että tämän tyyppisissä tuotteissa ohjauksella on suuri merkitys.
Tero Ylinenpää lisää, että monissa kunnissa on käytössä vakiintuneita ulkoilureitistöjä, joiden varrelle on alettu yhä enemmän suunnitella pisteitä, joissa on monipuolisia kuntoiluvälineitä.
Menekki kasvaa
Liikuntapaikkojen rakentamisen kasvu ja erityisesti niihin liittyvän välineistön lisääntynyt menekki kasvattaa myös tuotetarjontaa. Esimerkiksi Envire Oy, Kerko Sport Oy ja Piresma Oy ovat tuoneet markkinoille uusia tuoteryhmiä.
Turkka Latonen Piresma Oy:stä kertoo, että tuotemerkki Saysu on ollut vuoden edustuksessa ja myynti lähti heti käyntiin. Myös Kompanilta on tulossa kokonaan uusi tuoteryhmä X-Ercise, jossa on yhdistetty Kompanin perinteiset leikkivälinetuotteet ja ulkoliikuntavälineet. Uudet tuotteet ovat turvanormien osalta hyväksyttyjä, joten ne voidaan sijoittaa leikkipaikkojen läheisyyteen. Piresma pitää molemmat tuotesarjat myös jatkossa edustuksessa, koska ne eroavat jonkin verran toisistaan. Kompanin uusi tuotesarja sopii perinteiseen ulkoliikuntakäyttöön, Saysun tuotteet ovat enemmän sisäliikunnasta tuttujen liikuntavälineiden mukaisia.
Tapani Haapakoski Kerko Sport Oy:stä kertoo, että yrityksellä on kaksi tuotesarjaa, toinen Park City on näyttävämpi, enemmän muotoiltu tuotesarja. Park Green on muotoilultaan yksinkertaisempi. Molempia tuotteita voi kuitenkin yhdistellä. Haapakoski on huomannut, että liikuntavälineitä ostetaan aiempaa isompina kokonaisuuksina. Liikuntaympäristöön hankitaan liikuntavälineitä, jotka kehittävät lihaskuntoa ja kehon elastisuutta ja notkeutta.
Envire Oy:stä Anssi Pynninen toteaa vuoden edustuksessa olleiden Norwellin tuotteiden lähteneen yllättävän nopeasti kaupaksi. Samaan paikkaan hankitaan yleensä monipuolinen valikoima välineitä, usein 5–6 tuotetta. Tyypillisiä kohteita ovat puistot, lenkkeilypolut ja koulujen lähialueet.
Teksti: Seppo Närhi
Professori Peter Tigerstedt:
”Uskon ilmaston lämpenemiseen”
Tampereen Viherpäivillä puhunut kasvinjalostustieteen emeritus professori Peter Tigerstedt sanoi uskovansa nykytiedon valossa, että ilmasto lämpenee. Sikäli tilanne on nurinkurinen, että samalla pakkasvauriot saattavat lisääntyä lyhyiden ja ankarien pakkaskausien takia. Kasvit eivät ole niihin varautuneet.
teksti ja kuva: SEPPO NÄRHI
Peter Tigerstedt muistutti kuitenkin, että ilmastonmuutos on jatkuvaa. 1800-luvulta asti on aina ollut poikkeuksellisen kylmiä ja lämpimiä kausia. Nyt kuitenkin pääosa muutoksista osoittaa, että ilmasto on lämpenemässä.
Professori Peter Tigerstedt uskoo ilmaston lämpenemiseen.
Tästä syystä Tigerstedt kehottaa varautumaan ilmaston lämpenemiseen esimerkiksi kokeilemalla uusia kasvilajeja.
– Massaistutukset ov at tärkeitä tutkimustyön taustaksi, samoin opetusmateriaalina. Yksityishenkilöinä voimme pienimuotoisesti tutkia kasvien menestymistä omissa puutarhoissamme. Taimistoviljelijöitten olisi syytä perustaa pieniä kasvikokoelmia tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi kaupunginpuutarhoissa ja puistoissa olisi syytä jonkin verran tehdä omia kokeiluja tulevaisuutta ajatellen, Tigerstedt esittää’.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvillisuuteen mutta miten?
Professori Peter Tigerstedt ottaa esimerkiksi siperianlehtikuusen ns. Raivolan kannan, joka on sopeutunut erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Raivolan siemenalkuperä on Arkangeli, missä ilmasto on aina ollut kovin vaihteleva mereisen (Golfvirta) ja mantereisen (Siperian manner) välillä. Siellä luontaisesti kasvavat kasvit ovat sopeutuneet ilmaston äkillisiin muutoksiin. Tämä esimerkki valaisee, että meidän tulisi valita ilmastonmuutosten edessä kasveja, jotka kestävät mahdollisimman erilaisia olosuhteita. Eli niillä on suuri sietokyky.
Vuoteen 2050 mennessä kasvukauden ennustetaan pitenevän maassamme noin neljä viikkoa. Tehokas lämpösumma nousee noin neljänneksen, talven lumipeite vähenee 20 – 40 prosenttia ja ilmasto muuttuu yleisesti hieman sateisemmaksi eli merellisemmäksi.
Kasvien kestävyysalueet siirtyvät noin 100 – 200 kilometriä pohjoisemmaksi. Meidän tulee opiskella nyt, mitä kasvatetaan Virossa, latviassa ja Ruotsissa ehkä 2-3 leveysasetta etelämpänä Etelä-Suomea ajatellen ja vastaavasti mitä Pohjois-Amerikassa ja Japanin Hokkaidossa kasvatetaan.
Lämpösumman kasvu merkitsee metsän kasvussa 20-30 prosentin lisäkasvua etelässä ja lähes 50 prosenttia pohjoisessa. Monen puuvartisen kasvin kohdalla lepotilaan asettuminen varmentuu ja siten talvenkestävyys paranee.
Lumipeitteen väheneminen voi vaikeuttaa perennojen ja matalien ainavihantien kasvien talvehtimista, koska lumi suojelee niitä. Myös ahavan polttovauriot ja pystyyn kuivuminen voivat lisääntyä, varsinkin etelärinteissä.
Kasveilla Suomessa on todettu karkea lainalaisuus: mantereisemmasta ilmastosta tuodut kasvit (Siperia, Pohjois-Amerikan sisäosat, itäinen Eurooppa) paleltuvat meillä etupäässä keväisin. Merellisemmästä ilmastosta (Pohjoismaiden länsiosat, Viron saaret, läntien Eurooppa, Japanin Hokkaido, Pohjois-Amerikan länsi- ja itäosat, Etelä-Amerikan Patagonia) tuodut kasvit paleltuvat meillä etupäässä syksyisin.
Lämpimät talvet ja kosteat kesät voivat vaikuttaa arvaamattomasti ja haitallisesti kasvitautien esiintymiseen.
Tulevaisuutta ajatellen on tehty arvokasta työtä keräämällä kasvilajien geeniaineistoa geenipankkeihin. Esimerkiksi Pietarissa toimii Vavilov-instituutti, jossa on kaikkiaan yli 300 000 elävää kasvinäytettä siemeninä tai elävinä tarhakokoelmina (hedelmät, marjat ja koristekasvit).
Eri tietolähteet näyttävät yhdensuuntaisia lukuja yksityisen viheralan voimakkaasta kasvusta. Erityisen voimakasta kasvu on yksityisten omakoti-ihmisten sijoituksissa omaan pihaan, mutta myös 30 - 40 vuotta vanhojen kerrostalojen pihoja aiotaan uusia enenevässä määrin. Tämä tarkoittaa paljon lisätöitä viheralan suunnittelijoille, rakentajille ja tuote- ja tavarantoimittajille.
Yksityisten ihmisten kiinnostus laittaa oma lähiympäristönsä kauniiksi on ollut pitkään kasvussa. Yksityisen puutarhakaupan kasvu on tuplaantunut seitsemässä vuodessa. Nyt vauhti on noin 10 prosentin luokkaa vuositasolla.
Monien tuoteryhmien myyntiluvut ovat tasaisesti kasvaneet. Betonikivien käytön lisääntymisen jokainen on voinut havaita lähiympäristössään. Tilastojen mukaan käyttömäärät ovat kasvaneet 10 vuodessa kaksinkertaisiksi.
Myös muissa tutkimuslähteissä viesti on saman suuntainen. Tilastokeskuksen asuntokorjaustilaston mukaan lähivuosina on odotettavissa suurta kasvua kerrostalojen pihojen kunnostuksessa. Omakotiliiton tutkimusten mukaan ihmiset aikovat laittaa rahaa tulevina vuosina merkittävän osa varoistaan omaan pihaan. Myös eräät yksityiset omakotiomistajien ostotottumuksia selvittäneet tutkimukset viestittävät lisääntyvästä sijoittamisesta omaan pihaan.
Mistä tekijät?
Nopea kasvu ei ole pelkästään onni. Kuluttajalle tilanne saattaa olla kiusallinen. Tekijöitä ei tahdo saada mistään hommiin. Tai jos saa, työ saattaa kestää tai laatu heitellä.
Yksi perusteltu lähtökohta on kääntyä järjestäytyneitten yrittäjien puoleen. Viheralueiden suunnittelupalveluja tarjoavat kahden ammatillisen yhdistyksen jäsenyritykset. Suomen Maisema-arkkitehtiliiton ja Viheraluesuunnittelijat ry:n jäsenyritykset ovat saaneet tarvittavan ammatillisen koulutuksen ympäristönsuunnitteluun.
Viheralueiden rakentamiseen ja ylläpitoon erikoistuneet yritykset ovat liittyneet Viheraluerakentajat ry:n jäseneksi. Tämän yhdistyksen jäsenyys velvoittaa hoitamaan yhteiskunnalliset velvoitteet, yrityksen tulee olla toiminut vähintään kolme vuotta, työntekijöissä tulee olla ammatillista osaamista.
Jos käyttää järjestäytymättömän yrityksen palveluita, siihen saattaa sisältyä arvaamattomia riskejä. Yrityksen taustat kannattaa selvittää, pyytää vähintään referenssejä aiemmista töistä. Töistä on hyvin perusteltua tehdä aina kirjallinen sopimus.
Arvot muuttuvat, trendit vaihtuvat
Mikään ei maailmassa ole kovin pysyvää. Se näkyy myös jokapäiväisessä ympäristössä. Välillä kotipihaan halutaan hyötytarhaa, välillä vain nautitaan kauniista näkymistä, osa haluaa nurmikon, osa mahdollisimman helppohoitoisen esteettisen katselupihan. Joku haluaa pihastaan ekologisen, yksi haluaa käyttää kierrätystuotteita.
Yksi näkyvä muutos on puutarhan kalustaminen. Pihalle halutaan lisäkäyttöä. Osa pihasta katetaan, pihaa kalustetaan, pihaa rakennetaan oleskelua varten. Pihassa tehdään ruokaa, syödään, seurustellaan.
Taloyhtiökohteissa yhteistyötä kehitettävä
Pienissä kohteissa urakkarajat lienevät harvoin kiistanalaisia, mutta isommissa taloyhtiökohteissa, rivitalo- ja kerrostalokohteissa viherrakentajalla on haastava työympäristö. Viherurakoitsija tulee lähes aina työmaalle aikataulullisesti koko rakennusurakan loppuvaiheessa, lähellä rakennuksen luovutushetkeä. Aikataulut ovat kireät. Lähtötilanne on monta kertaa vähintään haastava. Tontilla saattaa olla asiaan kuulumatonta tavaraa (toisen urakoitsijan varastot/jätekasat), maarakentamisen jäljiltä lähtökorot voivat olla pielessä.
Viheraluerakentajat ry on tilannut HAMK Lepaalta opinnäytetyön, jossa selvitetään työolosuhteita taloyhtiökohteissa, joissa usein rakennusliike on viherrakentajan työn tilaaja.
Selvitystyön tavoitteena on laatia pelisääntöjä, joiden avulla käytäntöjä työmaalla voidaan selventää ja työtä saada jouhevammaksi.
Tavoitteena on, että ViherTek-näyttelyn yhteydessä 3.-5.10.2007 Helsingin messukeskuksessa pidetään aiheesta luentotilaisuus.
Kyse on pitkälti myös asenteista. Jos toisen työtä arvostaa, ei tee myöskään toisen työlle haittaa - ainakaan tahallaan. Avoimella vuoropuhelulla ongelmakohdat pöydälle nostaen ja niistä keskustelemalla voidaan yhteisiä toimintatapoja kehittää. Hyvällä yhteistyöllä kaikki säästävät - ainakin hermoja.
Kirjoittaja on Viheraluerakentajat ry:n toiminnanjohtaja.
Viherrakentajayrittäjän työmaan aloitustilanne voi olla lohduttoman näköinen. Keskellä rakennuspaikkaa on erilaista paikalle kuulumatonta tavaraa, jätettä, työkoneita jne.
Työmaalla asiat eri urakoitsijoiden kanssa etukäteen sopimalla säästyy kaikkien toimijoiden hermot ja työt sujuvat jouhevasti. Lähtökohta on, että toisen työtä kunnioitetaan.
